Nartteli

Palojärveltä 5 km:n päässä sijaitsee Narttelin kylä, Palojärveltä Näkkälään päin kulkevan pikitien varrella, ja Narttelista Näkkälään on matkaa vielä vajaat 10 km. 

Narttelin kohdalla avautuvat huiman kauniit maisemat, ja kylän kohdalla näkyy lähes 10 km:n päähän useat tunturit, järvet, ym., sekä lähempänä tietä sijaitsevat keskeisellä paikalla myös Nartteli-järvet, eli Pikku-Nartteli maantien lähellä, Nartteli-joki välissä, ja Iso-Nartteli kauempana. Nartteli sijaitsee havupuurajan pohjoispuolella, ja kasvillisuus onkin niukkaa tunturikoivikkoa ja jäkäläkangasta.

Nartteli on Näkkälän paliskunnan poronhoitoaluetta, jossa jo entisajan poromiehet ja -naiset kesäisin kävellen, ja talvisin hiihtäen ja poroilla kulkien pysähtyivät "tulistelemaan", ruokailemaan ja lepäämään. Vanhat poromiehet kertovatkin, että Nartteli oli jo heille tärkeää poronhoitoaluetta, ja hyvin tuttu yöpymispaikkana: "Kyllä Narttelissa onkin nukuttu monet yöt jo paljon ennen kuin sinne taloja on rakennettu!", he muistelevat. He asuivat kodassa, ja laavuissa. Niiltä ajoilta Narttelissa näkyykin vielä vanhojen tulisijojen paikkoja. Narttelin harjut ovat vanhemman polven saamelaisille Snártel’ina hyvin tuttua seutua, -se on saamenkieltä, ja tarkoittaa suomeksi sotkaa, sotkalintua. Narttelin alkuperäinen nimi on ollut Snártel, mutta se nimi on aikojen kuluessa muotoutunut suomenkieleen Nartteliksi, - eikä alkuperäisen merkityksensä mukaisesti sotkalintuun viittaavaksi, suoran käännöksen mukaisesti. Nartteli onkin hyvin linturikasta aluetta, niin kesäisin kuin talvisinkin. Narttelissa on korkean sijaintinsa vuoksi yleensä talvisin aina useampi aste lauhempaa kuin sen ympärillä olevissa kylissä, joskus jopa 5 - 10’C vähemmän pakkasta. Ja siksi se onkin etenkin talvisin linnuille, kuten riekoille ja lapintiaisille, ym. suotuisaa aluetta. Suomenkielellä paikkaa on nimitetty aikoinaan myös Järvikäisenharjuksi. Sen niminen komea, korkea harju sijaitseekin kylän Näkkälän puoleisessa päässä.

Narttelissa näkyy vanhoja peuranpyyntikuoppia. Ja kylän ympäristössä on myös palsoja, eli ikiroutaisia turvekumpuja.

Narttelin kautta on kulkenut vanha ’keino’ eli polku Palojärveltä Näkkälään, ja se polku näkyy hyvin vieläkin. Aivan polun päällä sijaitsee nykyisin poromiehen talo. Nartteli-järvien kohdalla, tien pohjoispuolella on porotila, jolla asuu myös pieniä lapsia - tilan lapset ovatkin ensimmäiset ihan syntyperäiset narttelilaiset, kun kylä sai oikein virallisen kylä -statuksen v. 2001, ja pääsi näin "maailmankartalle". Ja tien eteläpuolella, Järvikäisenharjun kupeessa on kaksi taloa, joissa vakituiset asukkaat. Narttelissa on vakituista asutusta nykyään "3 savua", eli kolmessa talossa ympärivuotiset asukkaat.

Nähtävyydet Narttelissa

Järvikäisenharju, ja siitä avautuvat upeat maisemat.

Vanha Näkkälän polku, ja sen varrella olevat peuranpyyntikuopat.
Nartteli-järvet, ja lähteet kylän ympäristössä.
Palsat.