Kilpisjärvi
Kilpisjärven tunturikylä sijaitsee Suomen Käsivarren henkeäsalpaavissa maisemissa, aivan Norjan ja Ruotsin rajalla. Täällä kohoavat Suomen ainoat yli kilometrin korkuiset tunturit. Kilpisjärven länsipuolella kohoaa Malla ja itäpuolella Saana.
Kilpisjärvi on historiallisesti hyvin nuori kylä, sillä kylän suomalainen historia alkaa vasta 1900-luvun alkupuolella. Vuonna 1915 tulivat ensimmäiset asukkaat Kilpisjärvelle. Lapin sota tuhosi kuitenkin asutuksen. Ratkaiseva tekijä Kilpisjärven varsinaisen kylän syntymiselle oli toinen maailmansota. Sijaintinsa puolesta Kilpisjärvi on keskeisellä paikalla kuljettaessa Suomesta Jäämeren rantaan, Jyykeänperään (nykyiseen Skibotniin).
Ensimmäinen talo kylässä oli Matkailuliiton rakentama Siilastupa vuosina 1935-36. Vuonna 1945 rakennettiin rajavartiosto, tulli ja TVL- tukikohta. Vuonna 1946 rakennettiin Helsingin Yliopiston Biologinen Asema ja vuonna 1947 Kilpisjärven Matkailuhotelli. Koko kylän rakennuskanta on sodanjälkeistä, hajalleen rakennettuja tiili-, hirsi- ja puutaloja.
Kylässä on asunut paljon kuuluisia henkilöitä, mm. Justus Montell, metsänvartija, joka rauhoitti Mallan luonnonpuiston, Yrjö Kokko ja Väinö Oinonen, kirjailijoita molemmat. Kuuluisa eräopas Yrjö Metsälä asusteli Kilpisjärven "Jänölässään".
Elinkeinoja ennen vanhaa olivat metsästys (riekko, kettu, kärppä) ja kalastus sekä poronhoito. Nykyisin Kilpisjärvellä elää noin sata asukasta ja he saavat elantonsa pääosin julkisista palveluista ja matkailusta, suurimmat työllistäjät ovat tulli, rajavartiosto ja matkailuyritykset. Kylässä on yksi porotila.
Yliperän nähtävyyksiä
Saana:
Lappalaisten pyhä tunturi, korkeutta 1029 m.
Halti:
Suomen korkein tunturi. Korkeutta 1328 m.
Mallan luonnonpuisto:
Suomen vanhin luonnonpuisto, perustettu vuonna 1916, pinta-ala 30 km2.
Muotkatakka:
Suomen maanteiden korkein kohta, 569 m.
Kolmen valtakunnan rajapyykki:
Suomi, Ruotsi ja Norja kohtaavat.
Pitsus-putous:
Kalottireitin varrella, Käsivarren erämaassa, noin 45 kilometriä Kilpisjärveltä.
Kitsijoen putous:
Mallan luonnonpuistossa.
Tsahkaljoen putous:
Kaksi kilometriä matkailuhotellista itään.
Kilpisjärven sissiretken muistomerkki: Retki tehtiin vuonna 1916.
Lapin sodan päättyminen:
Vuoden 1945 sodan viimeisen laukauksen muistomerkki.
Kilpisjärven luontotalo:Matkailuinfo, josta saa tietoa Suomen, Ruotsin ja Norjan suurtunturialueesta.
Raittijärvi:
Ainoa jäljellä oleva, ympäri vuoden asuttu saamelaiskylä tiettömän taipaleen takana.
Lisätietoja Kilpisjärven kylästä: www.kilpisjarvi.org