Hetta / Heahttá

Enontekiön kirkonkylä, Hetta, sijaitsee Ounasjärven rannalla Norjan Kautokeinoon johtavan tien risteyksessä. Hetasta etelään aukeaa Pallas-Yllästunturin kansallispuisto. Hetta sijaitsee osittain Jyppyrävaaran kupeessa.

Hetta on noin 800 asukkaan kuntakeskus, jossa sijaitsee suurin osa kunnan palveluista. Hetassa on peruskoulun lisäksi lukio ja saamelaisalueen koulutuskeskuksen kurssitoimintaa. Hetassa sijaitsevat myös terveysasema, vanhainkoti, toimintakeskus, kunnanvirasto sekä Metsähallituksen toimipiste. Palveluelinkeinot muodostavatkin Hetan keskeisimmän elinkeinohaaran. Kylässä on myös runsaasti matkailupalvelutoimintaa. Kaksi hotellia, kaksi perinteistä majatalotyyppistä majoitusliikettä ja kaksi lomakylää hyvin varustettuine mökkeineen, useita tasokkaita yksittäisiä mökkejä, kesäkäyttöön varustettuja mökkejä ja leirintäalue takaavat sen, että jokaiseen makuun sopivaa majoitusta löytyy.

Hetasta lähtee Pallakselle asti kulkeva vaellus- ja hiihtoreitti sekä lukuisia muita eripituisia talvi- ja kesämaastoreittejä. Hetan sijainti Ounasjärven rannalla takaa myös hyvät mahdollisuudet mm. melonnan, soudun ym. vesiurheilun harrastajille. Hetan keskeisimmät nähtävyydet ovat Tunturi-Lapin luontokeskus, Enontekiön kirkko, Hetan lumilinna (avoinna joulukuun puolivälistä huhtikuun puoliväliin), kotiseutumuseo, Jyppyrävaara luontopolkuineen - ja kylämaisemaan olennaisesti kuuluva Pyhäkero, Ounastunturin ensimmäinen korkea huippu.

Tutkimusten perusteella Hetan kylän alueelta on löydetty jäännöksiä kivikautisesta asutuksesta ja elämästä. Esinelöytöjä on Hetasta ja Hetan ympäristöstä myös rauta- ja pronssikaudelta. Alueella elettiin aluksi metsästyksestä ja kalastuksesta. 1600-luvun loppupuolelta lähtien suurporonhoito levisi Enontekiön alueelle. Metsä- ja porosaamelaiset eivät perustaneet kiinteitä asumuksia, vaan liikkuivat vuoden kierron mukaan pyyntialueilta toiselle. Porosaamelaiset paimensivat porojaan ja muuttivat niiden mukana - jutasivat - Hetan alueen havumetsävyöhykkeeltä aina Pohjoisen Jäämeren rannoille asti.

1600-luvulta lähtien on olemassa kirjallisia dokumentteja alueelta: kirkonkirjat, maakirjat ja käräjien pöytäkirjat. Niiden mukaan ensimmäiset uudistilalliset asettuivat Ounasjärven rantaan 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa. Kylän nimi yhdistetään Ylitornion Hietaniemestä vuonna 1694 tulleeseen uudisasukkaaseen Heikki Heikinpoikaan. Nimi lienee syntynyt lyhentymällä Hietaniemi -sanasta. Kylä pysyi pienenä aina 1800-luvun puoliväliin asti. Silloin tehtiin päätös kirkon siirtämisestä Palojoensuusta Hettaan. Päätökseen vaikuttivat suurvaltapoliittiset syyt. Suomi oli siirtynyt Venäjän alaisuuteen ja Muonionjoesta oli tullut rajajoki Suomen suurruhtinaskunnan ja Ruotsin välille. Hetan kirkko rakennettiin vuonna 1864 ja kansakoulu valmistui vuonna 1888 nykyisen ala-asteen paikalle.

Uudisasukkaat harjoittivat pienimuotoisen maatalouden lisäksi kalastusta ja metsästystä sekä omaksuivat myös jossakin määrin poronhoidon saamelaisilta, jotka viettivät talvet tällä alueella. Hetasta kulki tärkeä kauppareitti Palojärven ja Kautokeinon kautta Altan Bossekoppaan. Toinen tärkeä kulkureitti kulki Palojoensuun kautta aina Tornioon ja Kilpisjärvelle asti. Vene oli kiskottava Muotkajärvestä maakannasta pitkin Sonkajärveen. Muotkajärven nimitys tuleekin saamenkielisestä sanasta muotkut, joka tarkoittaa veneen vetämistä vesistöstä toiseen. Maantie Muoniosta Palojoensuun kautta Hettaan valmistui v. 1906-07. Samoihin aikoihin perustettiin ensimmäinen kauppa Hettaan.

Lisätietoa:
Kortelainen, Yrjö (1995): Entistä Enontekiötä. Porvoo.
Rinne, Reino (1991): Lapin rauha.
Therman, Erik (1990): Noitien ja paimentolaisten parissa. Juva.

Hetan kylä (Kuva: Tapio Huttunen)

Nähtävyydet Hetan kirkonkylässä

Kirkko: Vuodelta 1952 on Enontekiön 6. kirkko, suunnitellut Veikko Larkas, alttaritaulun suunnitellut Uuno Eskola.

Tunturi-Lapin Luontokeskus:
Metsähallituksen asiakaspalvelupiste
Retkeilypalvelupiste
Kahvila
Kalastus- ja metsästysluvat
Kelkkailuluvat ja -varusteet
Kämppien varaukset ja avaimet
Luontopolut:- Juhannus- ja postipolku Jyppyrän näköalapaikalle
- Peurapolku

Jyppyrä:
Vanha hävitetty palvospaikka. Upea näköalapaikka, joka sijaitsee kirkonkylän välittömässä läheisyydessä, Tunturi-Lapin luontokeskuksen vieressä.

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto: 50 000 ha:n suuruinen upea tunturialue, jonka läpi kulkee 64 km:n pituinen retkeilyreitti, joka on suomen suosituimpia reittejä. Reitin varrella useita autio- ja varaustupia.

Ungelon torppa:
Kirjailija Yrjö Kokon kirjoituspaikka, joka on yksityisomistuksessa.

Ounasjärven hautasaari:
Kuolleiden hautapaikka huonojen kulkuyhteyksien aikana. Jääkelien tultua vainajat kuljetettiin reellä Palojoensuun hautausmaalle. Rauhoitettua aarnialuetta.

Kotiseutumuseo:
Enontekiöläistä vanhaa rakennusperinnettä, näyttelyitä.  Museo on ollut viime vuosina suljettuna.