Vuontisjärvi

Vuontisjärvi tuli tunnetuksi "Rovan Nikun" ansiosta vuonna 1870. Tulvaveden tasaamiseksi Nikun kaivama pieni oja murtui veden voimasta, jolloin järven pinta laski yli kuusi metriä ja syntyi uusi laskujoki.

Vesi vei mennessään paljon hiekkamaata sekä useita niittylatoja ja ikihonkia. Tapahtuma puhutti kyläläisiä pitkään ja oli suuri menetys kalastuksesta ja viljelystä elävälle kylälle.

Vuontisjärven kylä on kautta aikojen ollut tyypillistä enontekiöläistä luontaistalousaluetta. Karjanhoidon lisäksi siellä on harjoitettu kalastusta ja talvisin riekonpyyntiä, jolle kylän pohjoispuolella alkavat erämaat tarjoavat edelleenkin hyvät puitteet. Kylän laitamilla on joitakin porotiloja, jotka kertovat yhdestä Enontekiön tärkeimmän elinkeinon, poronhoidon merkityksestä.

Lapin sota tuhosi Vuontisjärven kylän kokonaan, joten vanhaa rakennusperinnettä ei ole enää jäljellä. Kylä muodostuu sodanjälkeisten puolitoistakerroksisten talojen pihapiireistä ja niiden väliin jäävistä hoidetuista viljelysaukeista. Osa nykyisistä tiloista sijaitsee entisen järven pohjalla. Uusi, matala rakentaminen on sijoittunut metsäsarakkeisiin tai vanhojen pihapiirien yhteyteen, joten kyläkuva on säilynyt yhtenäisenä. Avoimesta kylästä on upeat näkymät Ounas-Pallastuntureille. Huolimatta suhteellisen nuoresta rakennuskannasta on Vuontisjärvellä ollut asutusta jo pitkään. Peurankuopat Kurkkiorovalla, vanhan joen lähellä, viittaavat kivikautisiin pyyntitapoihin. Kylästä on myös löydetty vanhoja lappalaisten asuinpaikkoja.

Vuontisjärven kylä sijaitsee Ounastien varrella 18 km Hetasta itään.


Vuontisjärven kylä (Kuva: Tapio Huttunen)

Nähtävyyksiä Vuontisjärvessä

Vuontisjärvi:  Järven pinta laski rajusti vuonna 1861 veden riistäytyessä veden pinnan tasausojan murruttua.

Hietamella:  Kasvupeitteetön hiekkamella, joka hallitsee kylämaisemaa.  Hietamellan päältä avautuvat komeat maisemat kylän metsään rajautuvien peltoaukeiden yli Pallas-Ounastuntureille. 

Talvadus:  Poroerotuspaikka, 6 km Peltovuoman suuntaan.