Palojärvi

Havumetsärajan pohjoispuolella 12 km Norjan rajalta sijaitseva suomalaiskylä Enontekiö - Kautokeino -tien varressa noin 26 kilometriä Hetasta pohjoiseen.
 
Palojärven kylässä on ollut kiinteää asutusta 1800-luvulta lähtien. Antti Juhaninpoika ja Antti Antinpoika Karisto ovat asettuneet asumaan Palojärvelle ilmeisesti heti 1600-luvun puolivälin jälkeen. Palojärvi on ollut palojoensuulaisten vanha kalastuspaikka jo 1700-luvulla. 1800-luvun alussa kylään asettui myös Heikki Erkki Juhani Baas Palojoensuusta. Kylässä on kolme vanhaa tilaa: vanhin tila Palojärvi, puolet muuttunut Anttilan tilaksi, toinen tila on Palovaaran kruunun tila ja sitten Palojärven Erkin torppa, joka on rakennettu vuosisadan vaihteessa. Palojärven eteläpäässä on saamelaisten vanha kesäpaikka, jossa vieläkin näkyvät tulisijat ja kotapaikat.

Salvasjärvellä on vanha porojen erottelupaikka, maantien varteen on vasta rakennettu uusi. Lapin sota ei koskettanut Palojärven kylää, koska saksalaiset perääntyivät Näkkälän kautta suoraan Kautokeinoon.

Kylän elinkeinoina on ennen ollut mm. karjanhoito. Joka talossa oli 1-2 lehmää, jotka kuitenkin 60- luvun loppupuolella hävitettiin. Suurin elinkeino ennen vanhaan on ollut poronhoito, jota vielä nykyisinkin kylässä harjoitetaan. Saamelaisasuja on neulottu kotitarpeisiin. Pieniä perunamaita viljellään omaa käyttöä varten.
Vuonna 1961 aloitettiin Kautokeinon tien rakentaminen Hetasta. Vuonna 1962 valmistui hiekkatie, joka päällystettiin öljysoralla vuonna 1963. Myöhemmin tietä on levennetty rekkaliikenteen tarpeisiin. Kylän asutus sijaitsee länsirannalla. Palojärvi sijaitsee pohjois-eteläsuunnassa ja on neljä kilometriä pitkä ja leveimmillään kaksi kilometriä. Järvi jäätyy luisteluvahvuuteen jo usein lokakuun puolivälissä.


Rastaharju, Palojärvi (Tapio Huttunen)

Nähtävyyksiä Palojärvessä
Palojärvi:
Upeat hiekkamaat