Lapin sanastoa

Lapin sanastoa: aapa – suuri puuton suo; aihki – vanha jättipetäjä, aarnihonka; asento – kahvistelu-, tauko-, yöpymispaikka; eno – iso joki, virta; etiäiset – ennusmerkit

Porosanastoa:

elo – porokarja
hirvas – kuohitsematon urosporo
kirnu – poroaidan osa, jossa erotus tapahtuu
kisura – pieni kurja poro
kollostaa – sitoa poroja peräkkäin
kopara – poronsorkka
kunteusvaadin – naarasvasa 4. vuodellaan
nimiloppu – yli seitsenvuotias poro
nulkata – juosta hiljalleen (porosta)
ojus – ajoporo
palkia – porot kulkevat laitumillaan
palkinen – poronhoitopiiri
peurakorva – korvamerkitön poro
raitio – poropaimen
raito – hihnastettu porojono
roukua – porojen äännähtely
rykimäaika – porojen kiima-aika
suopunki – lasso, heittopaula
tokka – iso porolauma
vaadin – naarasporo
vaami – täysikasvuinen naarasporo
vasa – poron vasikka
ydinkontti – poron sääriluu

Halki poikki
Poron korvaan leikattava merkki tehdään vanhan tavan mukaan puukolla.  Merkintäviiltoja eli tekoja on parisenkymmentä, mm. haara, halki, hanka, pistel, poikki terotus ja tiili.

Lapin sanastoa:

aapa – suuri puuton suo
aihki – vanha jättipetäjä, aarnihonka
asento – kahvistelu-, tauko-, yöpymispaikka
eno – iso joki, virta
etiäiset – ennusmerkit
jauri – järvi
juksata – pyytää kalaa, tav. turskaa; narrata
jutaa – kulkea, ajaa
jänkä – räme, suo
kaamos – sydäntalven auringoton aika
kaltio – hete, lähde
kieino – kulkuväylä
kiveliö – erämaa
kuksa – puinen juomakuppi
kurkkio – jyrkkä koskimainen vesiputous
lanta – saamelaisten suosima haukkumanimi erit. ruotsalaisista ja suomalaisista
leuku – iso lapinpuukko
lompolo – lampi, jokilaajentuma
muotka – kahden vesistön välinen kapea kannas
niesta – eväs, ruoka
pahta – jyrkkä kallioseinämä
raavas – aikuinen
rakka – kivikko, louhikko
räkkä – sääskien yms. puremakausi
seita – kivi tai kallio, tunturi tai ihmisenmuotoinen puupylväs, muinaisten saamelaisten palvontakohde
staalo – saamelainen haltiaolento
tieva – hiekkakumpu tai –mäki


Tunturipuro Saanan laaksossa (Kuva: Pirkka Aalto)