Kristinusko ja kirkollinen käännytystyö
Kristinusko ulotti vaikutuksensa Enontekiölle 1500-luvulla ja saamelaisten käännyttäminen kristiinuskoon alkoi. Enontekiön ensimmäinen kirkko rakennettiin 1500-luvulla Rounalan lapinkylään. Nykyinen, Enontekiön 6. kirkko sijaitsee Hetassa.
Enontekiön ensimmäinen kirkko rakennettiin 1500-luvulla Rounalaan. Sen rakensi perimätiedon mukaan kolme uskoontullutta saamelaisveljestä. Se oli pieni, 5x7 m kokoinen, hirsinen rakennus ja sijaitsi Könkämäenon nykyisin Ruotsinpuoleisella rannalla, Saarikoskesta n. 7 km pohjoiseen. Kirkko sijaitsi hyvin keskeisellä paikalla silloisessa paimentolaisyhteisössä. Kauppiaat ja tervaporvarit tulivat tiettyyn aikaan vuodesta (mm. Marianpäivinä) kirkolle käymään kauppaa. Myös kuninkaan virkamiehet tulivat määräajoin kirkolle käräjöimään. Kirkollisia toimituksia - hautauksia, kasteita, vihkimisiä - suoritettiin varsinkin keväisin, jolloin liikkuminen poroilla oli helpompaa, ja poropaimentolaiset jutasivat tätä kautta Jäämeren rantaan.
Enontekiön toinen kirkko rakennettiin vuonna 1611 Markkinaan, josta oli tullut merkittävä paimentolaisyhteisön kokoontumispaikka. Markkina sijaitsee korkealla mäellä, ja se sopi hyvin tähän tarkoitukseen. Kirkon läheisyydessä oli myös hautausmaa ja pappila. Pappilassa vieraili kuninkaan virkamiesten lisäksi myös ulkolaisia tutkimusmatkailijoita, taiteilijoita, tiedemiehiä ym. Markkinan ensimmäisen kirkon tuhouduttua pystytettiin paikalle uusi vuonna 1661.
Hetan kirkon alttaritaulu (Kuva: Tapio Huttunen)
Markkinan kirkko purettiin vuonna 1826 ja sen hirret uitettiin Muonionjokea alas. Tarkoituksena oli rakentaa uusi kirkko sinne, minne hirret pysähtyvät. Tämä tapahtui Palojoensuussa, jonne rakennettiinkin järjestyksessä Enontekiön neljäs kirkko. Kirkon siirtäminen liittyi Suomen siirtymiseen Venäjän vallan alaisuuteen, jolloin Muonionjoesta tuli Ruotsin ja Venäjän valtioiden raja. Palojoensuun kirkko jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi. Hettaan oli alkanut levitä yhä enemmän uudisasutusta, ja kirkko päätettiin siirtää sinne. Hetan kirkko rakennettiin vuonna 1864 ja se tuhoutui toisen maailmansodan loppuvaiheessa saksalaisten vetäytyessä tätä kautta Norjaan.
Nykyinen, Enontekiön kuudes kirkko, rakennettiin vanhan kirkon paikalle Yhdysvaltojen luterilaisten kristittyjen tuen avulla. Se vihittiin käyttöön vuonna 1952. Kirkon on piirtänyt arkkitehti Veikko Larkas. Urut ovat lahja Länsi-Saksasta. Upean alttaritaulun on suunnitellut Uuno Eskola. Mosaiikkityö kuvaa ylösnoussutta Kristusta, joka siunaa Lapin ihmisiä ja heidän arkielämäänsä. Taustalla avautuu upea näköala tunturiluontoon.
Enontekiöllä on ollut kirkollisen historiansa aikana useita hyvin voimaperäisiä ja persoonallisia pappeja ja saarnamiehiä. Ensimmäinen saamelainen pappi, Olaus Sirma, oli voimallinen käännyttäjä, mutta myös runoilija. Sirman kansankielinen kutsumanimi oli Herr-Vuolevi. Kristinuskon levittämisen myötä laajeni myös koululaitos näille seuduille. Samalla alettiin julkaista ensimmäisiä kirjoja saamen kielellä. Toinen merkittävä saarnamies, joka on vaikuttanut tällä alueella 1800-luvun loppupuolella, oli Lars Leevi Laestadius. Hänen voimakkaat saarnansa tapojen turmeluksesta saivat aikaan mittavan herätysliikkeen, joka vaikuttaa alueella vieläkin.