Historia - Tutkimusmatkailijat

Enontekiön kulttuurihistoriasta löytyy runsaasti kirjallista aineistoa kotimaisten ja ulkolaisten tutkimusmatkailijoiden tallentamina muistiinpanoina. Giuseppe Acerbin ja Edward Daniel Clarken matkakertomukset 1700-luvulta ovat niistä tunnetuimpia.

Tutkimusmatkailijat

Lappi on kiinnostanut tutkimusmatkailijoita jo varhaisista ajoista lähtien. Ensimmäiset Lappia käsittelevät teokset ovat Olaus Magnuksen teos "Pohjoisten kansojen historia" (1555) ja Johannes Schefferuksen "Lapponia" (1673). Mainintoja Lapista ja saamelaisista löytyy jo v. 98 jKr. Tacituksen kirjoittamassa kirjassa "Germania". Enontekiölle on tehty tutkimusmatkoja 1700-luvun loppupuolelta lähtien ja Nordkappiin matkalla olleet tutkimusmatkailijat ovat poikenneet matkoillaan täällä. Tunnetuimmat matkakertomukset ja muistiinpanot ovat Acerbin, Skjöldebrandin ja Clarken muistiinpanot vuodelta 1799. Clarken muistokivi sijaitsee Enontekiön Markkinassa.

Suomalaisista tutkijoista ja tutkimusmatkailijoista Samuli Paulaharju puolisonsa Jennyn kanssa viipyi alueella 1920-1930-luvulla tehden arvokkaita muistiinpanoja alueen kulttuurista ja ottaen runsaasti valokuvia, joita on tallennettu Museoviraston ja Suomen Kirjallisuuden Seuran arkistoihin. Paulaharjun teokset "Lapin muisteluksia" (1922) ja "Seitoja ja seidanpalvontaa" (1932) käsittelevät tämän alueen kulttuuria. 1930-luvulla alueella liikkui myös Erik Therman, joka julkaisi havaintonsa teoksessa nimellä "Bland noider och nomader" (1940).


Saanan laella (Kuva: Pirkka Aalto)

Kielentutkija T.I.Itkosen tekemät havainnot ja keräämät muistiinpanot koko Ylä-Lapin alueelta ovat erittäin tarkkoja ja monipuolisia. Varsinaisesti saamen kieleen liittyvän tutkimuksen lisäksi hän keräsi valtavan määrän lähinnä kansatieteellistä aineistoa. Itkonen teki useita matkoja alueelle 1920-luvulta lähtien. Hänen julkaisemansa teos "Suomen lappalaiset vuoteen 1945" (1948) on yhä yksi merkittävin saamelaisuutta ja tämän alueen saamelaiskulttuuria ja historiaa käsittelevä yleisteos. Kielentutkimusta alueella on harjoittanut myös Eliel Lagercrantz vuonna 1910-luvulla. Lapin luonnontieteellinen tutkimus alkoi laajemmassa mittakaavassa 1800-luvun alkupuolella. Varsinkin eläin- ja kasvitieteilijöiden tutkimusmatkat alueelle loivat pohjaa laajoille, uusille systemaattisille ja eliömaantieteellisille töille. Kuuluisimpia alueella tutkimuksia suorittaneita luonnontieteilijöitä olivat Johan Norrlin (1873), Ragnar Hult, aluemetsänhoitaja Justus Montell (1917), talousmaantieteilijä Ilmari Hustich (1936-40) jne. Pallas-Ounastunturi ja Kilpisjärven tunturiylänköalue ovat kiinnostaneet myös monia hyönteis- ja lintutieteilijöitä erityislaatuisten luonnonolosuhteidensa vuoksi. Lapin luonnosta oli kiinnostunut myös Yrjö Kokko, joka toimi Muonion-Enontekiön alueen piirieläinlääkärinä vuosina 1945-50. Eritoten hänen laulujoutsenta ja poroa käsittelevät teoksensa kaunokirjallisten ansioidensa lisäksi sisältävät runsaasti yksityiskohtaista tietoa alueen luonnosta ja kulttuurista.

Lisätietoa:
Acerbi, Giuseppe (1983): Matka halki Suomen 1799. Porvoo
Clarke, Edward Daniel (1997): Matka Lapin perukoille 1799. Pieksämäki.
Itkonen, T.I. (1984): Suomen lappalaiset vuoteen 1945. Porvoo [1948].
Itkonen, T.I. (1991): Lapinmatkani. Porvoo.
Kokko, Yrjö (1994): Laulujoutsen - Ultima Thulen lintu. Porvoo [1950].
Kokko, Yrjö (1969): Poro. Porvoo.
Lagercrantz, Eliel (1950): Laulava Lappi. Porvoo.
Pallas-Ounas - luonto, ihmiset, kansallispuisto, matkailu (1998). (toim.) Annanpalo, Heikki. Tampere.
Paulaharju, Samuli (1977): Lapin muisteluksia. Porvoo [1922].
Paulaharju, Samuli (1932): Seitoja seidan palvontaa. SKS:n kirjapaino. Vähäisiä muisteluksia LXXXIV. Helsinki.
Saarenheimo, Eero (1988): Retki Euroopan ääreen - Giuseppe Acerbi ja hänen Lapin- matkansa 1799. Keuruu.
Sippola, Anna-Liisa & Rauhala, Juha-Pekka (1992): Acerbin keinosta Jerisjärven tielle - Pallas-Ounastunturin kansallispuiston historiaa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 410. Rovaniemi.
Skjöldebrand, A.F. (1986): Piirustusmatka Suomen halki Nordkapille 1799. Porvoo.
Therman, Erik (1990): Noitien ja paimentolaisten parissa. Juva.