Historia - Esihistoria
Nykyisen Enontekiön alue on ollut asuttuna jo varhaiselta kivikaudelta asti. Ounasjärven pohjoisrannalta on löydetty muinaisia asuinpaikkoja jo 8000 vuoden takaa.
Pohjoisten alueiden esihistoriaa tutkitaan jatkuvasti eri menetelmin, mutta asutuksen alkuvaiheista ei olla vielä täysin yksimielisiä. N. 9 000 - 5 000 eKr. Jäämeren rannalla eli tutkimusten mukaan varhaiskulttuuri, jota nimitetään Komsakulttuuriksi (Gorravárri-kulttuuri). Komsakulttuuri oli luonteeltaan primitiivistä kvartsikulttuuria ja yhteydessä Norjan rannikon Fosnakulttuuriin. Nykytutkimuksen valossa saamelaisia pidetään tämän varhaiskulttuurin ja alueelle muuttaneiden ihmisryhmien jälkeläisinä.
Enontekiön alueelta on löydetty Museoviraston inventointien ja maastotarkastusten yhteydessä runsaasti pyyntikuoppia ja kivikautisten asuinsijojen jäännöksiä, esineistöä, seitoja, palvontapaikkoja ja hautapaikkoja. Muutamia asuinpaikkoja on tutkittu kaivauksin, ja ne on ajoitettu esikeraamiselle aikakaudelle. Vanhimmat jäänteet on ajoitettu 8000 vuotta vanhoiksi.

Somasjärven harjut (Kuva: Teppo Loikkanen)
Eniten esihistoriallisia löytöjä on Enontekiöllä tehty Ounasjärven rannoilta ja sen lähistöltä, Muotkajärven rannoilta, Periläjärven rannoilta sekä Pöyrisjärven ja Näkkälän ympäristöstä. Peuran pyyntikuoppia ja asuinpaikkoja löytyy kuitenkin koko kunnan alueelta. Merkittävimmät löytökohteet Ounasjärven pohjoisrannalla ovat Proksinkenttä, Hotelli Hetan vieressä ja Museotontti, järven itäpäässä. Proksinkentän varhaismetallikautiset ja Museotontin kaukaiselta kivikaudelta olevat löydöt ovat tärkeitä koko Lapin asutushistorian tutkimuksen kannalta.
Käsivarren alueella maastokartoituksia ja tutkimuksia on tehty vain vähän. Lätäsenon ja Könkämäenon yhtymäkohdassa oleva Markkinan vanhaa kirkko-, käräjä- ja kauppapaikka on yksi koko Lapin huomattavimmista muinaisjäännöskohteista. Markkinan kummulta on löydetty kiviesinelöytöjä, jotka osoittavat alueella asutun jo kivikaudella. Paikka on myös siitä merkittävä, että sitä koskevia kirjallisia dokumentteja esiintyy jo 1600-luvun alusta lähtien. Markkinaan rakennettiin kirkko vuonna 1611. Kirkkoa ympäröivät tuolloin kirkkotuvat ja kauppiaiden aitat. Markkinasta tuli merkittävä hallinnollinen keskuspaikka, jossa käytiin käräjiä ja koottiin veroja kruunun kassaan. Tältä ajalta on säilynyt runsaasti kirkonkirjoja, maakirjoja ja käräjäpöytäkirjoja. Paikkaa kuvailevat myös lukuisat tutkimusmatkailijat matkakirjoissaan. Asiakirjoja, joissa kuvataan itse rakennuskantaa on kuitenkin niukasti. Alueella on tehty Museoviraston kaivauksia ja tutkitut neljä kodanpohjaa ja yksi hirsirakennuksen perusta sisälsivät runsaasti mm. kivikautisia löydöksiä.

Lisätietoa:
Kotivuori & Torvinen (1993): Tunturi-Lapin kiinteät muinaisjäännökset. Seutukaavaliitto A 130.