|
|
|
Historia - Esihistoria
Nykyisen Enontekiön alue on ollut asuttuna jo varhaiselta kivikaudelta asti. Ounasjärven pohjoisrannalta on löydetty muinaisia asuinpaikkoja jo 8000 vuoden takaa.
|
|
|
Historia - Tutkimusmatkailijat
Enontekiön kulttuurihistoriasta löytyy runsaasti kirjallista aineistoa kotimaisten ja ulkolaisten tutkimusmatkailijoiden tallentamina muistiinpanoina. Giuseppe Acerbin ja Edward Daniel Clarken matkakertomukset 1700-luvulta ovat niistä tunnetuimpia.
|
|
|
Järämän linnoitusalue
Lapin sodan aikainen Järämän linnoitusalue on mielenkiintoinen tutustumiskohde. Se sijaitsee Enontekiöllä, n. 20 km Karesuvannon kylästä Kilpisjärvelle päin. Alueella on useita entisöityjä korsuja, taisteluhautoja, museorakennus sekä kahvila.
|
 |
|
Hätäsen talon historia
Noin 5000 vuotta sitten Ounasjärven rannalla on ollut mesoliittisen kivikauden aikaista asutusta. Paikalla on toiminut aikanaan myös kotiseutumuseo.
|
 |
|
Kristinusko ja kirkollinen käännytystyö
Kristinusko ulotti vaikutuksensa Enontekiölle 1500-luvulla ja saamelaisten käännyttäminen kristiinuskoon alkoi. Enontekiön ensimmäinen kirkko rakennettiin 1500-luvulla Rounalan lapinkylään. Nykyinen, Enontekiön 6. kirkko sijaitsee Hetassa.
|
 |
|
Lapin sanastoa
Lapin sanastoa: aapa – suuri puuton suo; aihki – vanha jättipetäjä, aarnihonka; asento – kahvistelu-, tauko-, yöpymispaikka; eno – iso joki, virta; etiäiset – ennusmerkit
|
 |
|
Lapin sota Käsivarressa
Suomen tehtyä aselevon Neuvostoliiton kanssa saksalainen 20. Vuoristoarmeijan vetäytyminen Suomen maaperältä muuttui nk. Lapin sodaksi. Saksalainen 7. Vuoristodivisioona (n. 12 000 miestä) oli Järämän asemassa lokakuusta 1944 tammikuuhun 1945.
|
 |
|
Paimentolaissaamelaisuus
Paimentolaissaamelaiskulttuuri on Enontekiön, Norrbottenin ja Ruijan tunturiylängöillä kehittynyt saamelaiskulttuurin erityismuoto. Jutaaminen tarkoittaa saamelaisessa elämänmenossa kulkemista porojen mukana kesälaitumilta talvilaitumille.
|
 |
|
Poronhoito ja muut luontaiselinkeinot
Poronhoidon alkuperästä on esitetty joitakin toisistaan poikkeavia teorioita. Poro on todennäköisesti kehittynyt peurasta, mutta poronhoidon alkuajankohdasta ja alkupaikasta ollaan eri mieltä.
|
|
|
Seidat
Seita, saamen kielellä sieidi, on pyhitetty kulttipaikka, joita on Lapissa satoja, pääasiassa saamelaisten kotiseutualueella. Seitoja on kahdenlaisia: kivi- ja puuseitoja.
|